KAUPUNKIKULTTUURI ARVOONSA
Mikkelin keskustan vetovoiman myönteinen kehittyminen on koko kaupungin ja maakunnan kannalta aivan keskeistä. Kaupunkikeskustassa ja -kulttuurissa ihminen viivähtää, viettää aikaa, löytää uutta ja ihmeellistä kulttuuria, elämyksiä tai paikallista yrittämistä. Tila muodostaa vaihtuvia hetkiä, jossa kulkija kohtaa toisia ihmisiä, joukkoja. Kaikki kadut tai puistot eivät voi tietenkään kehittyä yhtä kiivaalla loikalla, eikä niiden tulekaan olla varustettuna samoilla ideoilla ja identiteetillä. Euroopassa katuja, jalkakäytäviä, puistoja ja pikkutoreja on yhä suuremmissa määrin luovutettu ravintola- tai liiketoiminnan ideoiltaan vaihtuviksi alueiksi. Siinä ihmisen vauhti hiljenee ja hän hyödyntää löytämiään palveluja. Eikö näin voisi vahvemmin jatkossa käydä Mikkelissäkin? Olisiko seuraavan valtuuston kuntastrategiaa tehdessään rakennettava siihen oma osakokonaisuus, jolla luotaisiin selvä alleviivaus ja keskustan kehittämisen linjaukset, joilla kaupunki yhdessä yrittäjien ja Mikken kanssa kiihdyttää kehitykseen myönteistä suuntaa ja vauhtia.
Muutama viikko sitten kaupungin mediatiedote uutisoi Mikkelin keskustan tyhjillään (5%) olevien kivijalkakiinteistöjen vähentyneen jopa alle koko maan (11%) keskiarvon. Koronasta huolimatta tyhjien tilojen pienentynyt lukumäärä on ollut sitä myönteistä ja mitattavissa olevaa Mikkelin keskusta kehitystä, jonka olisi myös painettu media voinut toimijoiden myönteisenä saavutuksena uutisoida.
Juha Vuori
kaupunginvaltuutettu
Mikkeli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti