Kiitetäänkö vai moititaanko?

Valtuusto päättää aina kaupungin kuluvan vuoden tavoitteista ja resursoinnista, joilla virkakoneisto tekee työtään.  Näin on myös pysäköinninvalvonnan osalta.  Tämän ollessa näin, on vaikea ymmärtää, miksi näistä päättävä valtuutettu toistuvasti arvostelee pysäköinnin tarkastajia hyvin tehdystä työstä.

Liikennemerkit asetetaan katutilaan aina pohditusta syystä, esimerkiksi talven kunnossapidon, hälytysliikenteen kulun tai liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.  Liikennesäännöt ja liikenteenohjaus liikennemerkein on punnittua ja perusteltua järjestäytyneen yhteiskunnan toimintaa.  Tätä järjestelmää osana liikenteenvalvontaa valvoin virka-aikana osaltani minäkin.

Autoilija tekee liikenteessä ratkaisunsa itse, ja kantaa siitä vastuunsa.  Pysäköinninvalvonnalla osaltaan varmistetaan se, että me kaikki pelaamme liikenteessä pelisääntöjen mukaisesti ja liikennemerkeillä toteutetut tavoitteet saavutetaan.  Pysäköinninvalvonta tekee virhemaksupäätökset aina sääntöjen mukaisesti.  On vaikea ymmärtää, kuinka työnsä vastuullisesti tekevän pysäköinninvalvojan voi tässä nähdä yleisenä syntipukkina.  Sinänsä pysäköintiin varattuja paikkoja, pysäköinnin pituutta tai maksutapaa tulee jatkuvasti kehittää esimerkiksi kivijalkakauppaa tukevina, ei hankaloittavina ratkaisuna.

Sairaalan pysäköintilaitoksen myötä sairaalan asiakkaat löytävät helposti ja toivottavasti kustannuksiltaankin asiakasystävällisesti autonsa paikan uuden pysäköintilaitoksen tarjonnasta.  Vastaavasti tarjonnan kasvaessa voidaan kadunvarsilla tapahtuvaa pysäköintiä tarkastella esimerkiksi kivijalkakauppojen tarpeiden mukaisesti asiakaskiertoa ja – saavutettavuutta parantavana, lyhyempikestoisena asiakaspysäköintinä.  Varmasti tällaista kokonaistarkastelua sairaalan vaikutuspiirissä jo valmistellaan, ja siitä tekninen lautakunta pääsee päättämään.

 

Juha Vuori

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (kok)

 

Muutoksen tekijä, Mikkeli.

Maailmanlaajuinen kehitys kaupungistumisesta kiihtyy.  Skenaarioiden mukaan vuonna 2050 jo 80 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa.  Pohjola ja piskuinen Suomi seuraa perässä, tavalla tai toisella.  Kaupungistuminen tulee vääjäämättä muuttamaan monia asioista; rakentamisen investoinnit keskittyvät metropoli- ja maakuntakeskuskaupunkeihin, joukkoliikenne on nopeaa yhteysväliliikennettä kaupunkien välillä sekä koulut ja kunnalliset palvelut keskittyvät asukkaiden mukaisiin painopisteisiin kustannussyistä.  Digitaaliset palvelut ja asioiden saavutettavuus sähköisillä välineillä arkipäiväistyy ja vertailtavuus kaupunkien välillä yksinkertaistuu.  Tämänlainen kehitys on pienimuotoisemmin, mutta vääjäämättä edessä myös Mikkelissä.

Emme pidä, eikä pidäkään pitää kehityksen suunnasta, mutta analyyttisesti ajatellen ymmärrämme sen ja kuluttajina toimimme ymmärryksestä huolimatta niin, että kehitys kiihtyy.  Mikkelinkin tulee olla aktiivisena toimijana kehityksessä, eikä passiivisena historiallisen muutoksen jälkikäteisenä ylöskirjaajana.  Kaupungin tulee omilla toimillaan kiihdyttää Savilahden rakentamista aitona osana ruutukaavaa.  Kaupungilla on maaomaisuutta, jota itse kehitämme.  Isolla alueella on myös yksityisiä maanomistajia, joiden kanssa on löydettävä kumppanuusmallit, jolla voimme edetä kumppaneiden kanssa yhdessä edeten.  Kaupungin moottori ja kehitys tarvitsee kaiken mahdollisen energian.  Samalla sateliittiemme kehityksestä tulee huolehtia tai ainakin antaa sille reilu mahdollisuus.  Tulevaisuudessa joudumme tiivistämään toimintaamme, mutta iskemällä takaisin rohkeasti investoimalla strategisiin kärkiimme, kaupunki voi ja pärjää.

 

Juha Vuori

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, (kok)

 

 

 

Kalevankangas on strateginen nuoli kehityksessä

Erottuakseen kilpailijoista maakunnan keskuskaupunki  Mikkeli  tarvitsee menestystekijöitä ja rakentamisen projekteja, jotka luovat tunnettavuutta ja mittakaavassa erottuvat ympäristöstä.  Luonteensa mukaisesti, tulee maakuntaveturin kantaa, joskus investoinneiltaankin raskasta taloudellista taakkaa, että myös maakunta sen ympärillä voi hyvin ja menestyy.

Kaupunki on tehnyt jo keskeisimmät päätökset kalevankankaan liikunta- ja tapahtuma-alueen synnyttämiseksi.  Tällaisia olivat jäähallin rakentaminen liigakelpoiseksi ja viimeisimpänä osallistuminen Saimaa Stadiumin omistukseen.  Joitakin pienempiä investointipäätöksiä on vielä edessä, kuten raviradan kunnostaminen, tekolumilatu ja täysimittainen jalkapallohalli.  Kalevankankaan alueelle on näillä päätöksillä rakentumassa yksi Itä-Suomen vetovoimaisimmista liikunta- ja tapahtuma-alueista.  Tämä on ollut mahdollista vain rohkeiden ja huomiseen suuntaavien politikkojen päätöksillä.

On selvää, että kaupungin myönteinen pöhinä ja matkailusta leipänsä saavat yritykset työntekijöineen tarvitsevat runsaudellaan sykkivän tapahtuma-alustan, joka on nyt syntymässä.  Kaupunkilaisten liikuttaminen ja liikkuminen on asukkaan hyvinvoinnin ja pitkän laadukkaamman elämän turvaamiseksi ensiarvoista.  Usein tämän puolen unohdamme alueesta ja sen mahdollisuuksista esim. koko perheen yhtäaikaiselle, mutta tarpeiltaan erilaiselle liikuttamiselle puhuttaessa.  Ihan tavallinen kuntalainen tai kokonainen mikkeliläinen perhe saadaan liikkumaan nyt alueella aktiivisemmin.

Jotta, kaikki alueelle ja toimijoille asetetut tavoitteet saavutetaan, on suhteellisen hajanaista toimija- kenttää ja organisaatiota oleellisesti tiivistettävä.

 

Juha Vuori

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (kok)