perjantai 22. syyskuuta 2017

KESKUSTAKEHITYKSEEN PANOKSIA


KESKUSTAKEHITYKSEEN PANOKSIA



Viime vuosikymmenen suurimmat muutosvoimat liittyvät kaupungistumiseen, maantieteelliseen keskittymiseen ja kansainvälistymiseen.  Kaupungistumisesta osa on nykyihmisen halua elää ja liikkua helposti keskellä kaupallisia ja kunnallisia palveluita.  Sama trendi koskee niin nuoria, kuin vanhuusväestöäkin.  Eurooppa ja pieni Suomi kaupungistuu, halusimmepa me sen hyväksyä tai emme.  Kaupungin keskustan osayleiskaavatyön aikana on todettu keskusta-alueen kiistaton vetovoima reilun tuhannen asukkaan muuttamisella reilussa vuodessa keskusta-alueelle.  Keskustan alue on siis ainut aidosti vetovoimainen kaupunkimme alue.  Mikkelin on uskallettava viimeistään nyt se todeta ja laittaa se päätöksenteon peruskiveksi.

Mikkelin keskusta-alue on oman kaupungin ja maakuntamme aito veturi ja maksumies, kävipä maakuntauudistuksessa kuinka vaan.  Kansalaisten, toiminnallisuuden ja elinvoimaisuuden massakeskipiste sijaitsee Savilahden rannalla.  Olemme valitsemassa kaupungille valtuustokauden mittaista visiota ja sen saavuttamiseksi strategisia maaleja.  On oltava selvää, että kaupungin ydinkeskusta kansainvälisine opiskelu- ja työpaikka-alueineen on oltava aivan keskiössä syksyllä tehtävissä valinnoissa, päätöksissä ja kaupunkiorganisaation arjessa tapahtuvassa panosten ohjaamisessa.  Keskusta-alueen menestyminen kaupunkikeskustojen välisessä kilpailussa on ainut mahdollisuus, jolla kaupunkilaisten ja yritysten palvelut tullaan jatkossa maksamaan koko kaupungin alueelle.





Juha Vuori (kok)

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Minä

Juha Vuori   
                                                                   


eläkeläinen


vanhempi konstaapeli


ikä:   62


syntymäpäivä: 26.04.1954


syntymäpaikka:  Mikkeli


Vaalilupaukseni:
  •        kaupungin talous tasapainoon, palvelutaso yritetään pitää nykyisellä tasolla
  •        vanhusten hyvinvoinnista ja elämän laadusta on huolehdittava
  •        nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, elämän alkutaipaleen tukeminen




Mikkelin kehittäminen on sydämen asia.  Se on pitkäjänteistä työtä, jota pitää uskaltaa tehdä pää pilvissä, mutta jalat tiukasti maassa.  Siinä pitää olla inhimillisyyttä ja ihmisläheisyyttä, jotta voimme tehdä Mikkelistä maailman mukavimman paikan asua.


Mikkelin kaupungin talouden vakauttaminen ei ole kehittynyt siinä tahdissa, mikä oli asetettu tavoitteeksi vaalikauden alussa.  Siksipä vakauttamista on jatkettava.

Kaupungin organisaatiorakenne muuttuu, ja sen eteenpäin vieminen ja edelleen kehittäminen on jatkuttava.  Samalla on yhä myös kiinnitettävä huomio henkilöstömäärään, ja kehitettävä se resursseiltaan vastaamaan Mikkelin tarpeita kauttaaltaan .  Siksi henkilöstö täytyy pitää mukana organisaatiorakennetta muokattaessa.  Henkilöstön koulutusta on jatkettava, näin saamme ja pystymme pitämään ammattitaitoista työosaamista työssä, ja välttämään työvoimapulan yhä useamman jäädessä eläkkeelle.  Uuden työvoiman saanti vaikeutuu, siksi tämä on huomioitava, ja organisaatiorakennetta on tarkasteltava koko laajuudessa, jotta emme uuvuta ja kuormita työntekijöitä liiaksi.


Yhä edelleen oleva tarpeeton ja tuottamaton omaisuus on saatava myytyä pois tai jalostaa eteenpäin hyötykäyttöön.  Myydessä saamme tuloja, sekä karsittua kuluja pois.  Jalostamalla niitä vältymme turhilta uus-investoineilta.


Peruspalvelut, terveydenhuolto, vanhusten- ja lastenhoito on pystyttävä tarjoamaan riittävinä ja laadukkaina palveluina kaikille mikkeliläisille, jotka niitä tarvitsevat asuinpaikasta riippumatta.  Siksi uuden SOTEN tuloa odotamme kovalla odotuksella, että palvelutasomme olisi saatavuudeltaan ja tasoltaan vähintäänkin nykyisellä tasolla.


Opetus ja koulukiinteistöt puhuttavat yhä jatkuvasti.  Meidän on pyrittävä kehittämään opetusta, ja samalla tarkastella kriittisesti kouluverkostoa, jotta voisimme saada tehokkuutta, ja yhä parempaa koulutusta/opetusta lapsillemme.


Vanhusten omassa kodissa asumiseen mahdollisimman pitkään on laitettava resursseja lisää.  Kaikki mahdollinen tuki sen toteuttamiseen on pystyttävä antamaan.  Myös hoitavan henkilöstön määrään ja jaksamiseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.



Lapsista pitää huolehtia, lasten kotihoitoa on tuettava kaikin mahdollisin keinoin.  Vanhempia on myös tuettava, ja heille on annettava arvostus tekemästään työstä.  Myös heidän jaksamistaan on seurattava, jotta lapsemme voisivat ja saisivat asua turvallisesti ja varttua omassa kodissa omien vanhempien läsnä.


Liikunnan harrastusmahdollisuuksille ja monipuoliseen kulttuuriin on oltava edellytykset.  Valmistuneet uudet liikuntapaikat, sekä uusien suunniteltujen liikuntapaikkojen ratkaisut on vietävä päätökseen.  Näin mahdollistamme monipuolisen kilpa-, harraste, terveysliikunnan kaikenikäisille.  Olemme saaneet sen jo nyt todeta, kun vanha jäähallimme peruskorjattiin, ja paikkakuntamme liiga-seura Mikkelin Jukurit on uudistetussa jäähallissa pelannut loistavan kauden, ja näin tuonut monelle Mikkeliläiselle liikunnan ilon aihetta.


Mikkeli on vahvistanut asemaansa maakunnan keskuspaikkana.  Mikkeli haluaa yhä myös viedä maakuntaa eteenpäin kehittämällä kaupungin houkuttelevaisuutta, kilpailukykyä, järjestelemällä suuria tapahtumia ym.  Näillä toimenpiteillä takaamme alueemme kiinnostavuuden ja kilpailukyvyn.


Haluan yhä olla mukana luomassa ja kehittämässä Mikkelistä viihtyisää, turvallista ja inhimillistä maailman mukavinta paikkaa elää. Että kaikki olisi täällä myös kunnossa, pitää meidän muistaa ympäristön turvallisuus.  Vetovoimamme, puhdas vesi, ilma, kaunis luonto kokonaisuudessaan täytyy turvata, koska se on meidän ilon aiheita ja meidän elämämme.


Jos vielä jaksaisimme muistaa nostaa suvaitsevaisuuden kunniaan, voimme olla kaikki ylpeitä Mikkelistä mikkeliläisinä.



Yhteinen polku jatkukoon!

Kaupungilla vahva rooli opinpolulla

Kaupungilla vahva rooli opinpolulla

Kaupunki kantaa omistuksiensa kautta isoa roolia opin polkujen mahdollistajana Mikkelissä.  Itsestään selvää on, että perus- ja lukio-opetuksen tilat ja niiden kehittäminen kuuluu kaupungille.  Unohdamme arjessa usein kunnan vahvan roolin ja merkittävän kiinteistö-omistajuuden, jolla olemme luomassa ammatillisen koulutuksen (ESEDU) ja korkeakoulun (XAMK) sekä yliopistokeskuksen menestystä.  Tämä aktiivinen rooli yhdistettynä opetuksen sisällöllisen osaamisen kanssa luo menestyspolkuja, kuten vetovoimaiset metsäpuolen opintokokonaisuudet.  Mikkelissä on Salosaaren ja laajojen harjoitukseen sopivien kaupungin metsävarojen kautta aivan ainutlaatuinen ympäristö koulutuksen kehittämiselle lähes keskellä aktiivista kaupunkia, jossa nuoriso haluaa opiskella.

Viime vuosina poikiemme menestys on laahannut tyttöjen kehityspolun jaloissa.  Tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota.  Digitaalisuus ja pelinomainen koulutus voivat toki luoda pojille mieluisempia oppimisen ympäristöjä ja näin tasa-arvoisemman tulevaisuuden.  Lähtökohdista riippumatta kaikki nuoremme taistelevat omasta menestyksestään kansainvälisemmillä areenoilla, kuin tänään kunnolla ymmärrämmekään.  Kansainvälisyys, kieliopinnot, digitaalisuus ja matemaattiset aineet, siis opin polkujen sisältö on oltava koulukeskustelujemme keskiössä.  Samoilla työelämän ja yritystoiminnan menestyksen markkinoilla nuoremme kilpailevat huomenna lähinnä Intian koulutettujen nuorten kanssa.  Tuossa pelissä ratkaistaan yksilön, kaupungissa sijaitsevien yritysten ja kaupunkiseutumme menestys.


Juha Vuori
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

kuntavaaliehdokas (kok)

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

EcoSairila kasvaa kiertotaloudesta



EcoSairilan strateginen projekti on yksi kaupungin keskeisistä kasvun ja elinvoimaisuuden kärjistä seuraavan vaalikauden ajan.  Kiistatta me kaupunkilaiset voimme olla ylpeitä mm. Vesiliikelaitoksen jätevedenpuhdistuslaitoksesta, Metsä -Sairila Oy:n kiertotalouden kehittämisestä ja muista pienimmistä alueella tapahtuneista toimista.  EcoSairilan ympärillä on ollut turhaa sisäistä hälinää ja kissan hännän vetoa.  Meillä ei ole varaa pelata ketään kaupunkikonsernista tai yrityksistä ulos pelistä tai pilata kokonaisuutta.  Kiistatta kierto- ja vesitalous luovat Mikkelin alueelle sijoittuvan kehityspotentiaalin, josta jatkossa kukoistavat kaupungissa sijaitsevat korkeakoulumme, ja josta kasvavat yritys- ja työpaikkamäärämme.

Metsä-Sairila oy:n kautta me kaupunkilaiset olemme investoineet ja panostaneet jätehuollon asianmukaisiin järjestelyihin paljon rahaa.  Olemme turvaamassa terveyden- ja ympäristönsuojelun velvoitteita, puhumattakaan ympäristön hyvinvointiohjelmassa itse asettamiamme tavoitteita.  Parhaillaan tehdään valtakunnassa jätelain uudistusta, jossa mm. kunnan jätehuoltovastuuta oltaisiin rajaamassa nykyisestä ja jätehuollon ulosmyyntirajaa oltaisiin pienentämässä.  Tämä olisi toteutuessaan uhka toimivalle järjestelmällemme.  Nämä kaikki yhteen laskien on selvää, että meillä ei ole varaa osa-optimoida tai pilata kehittymisen mahdollisuuksia sisäisiin riitoihin.  Menestyksen ja kehityksen hiileen on yhdessä jaksettava puhaltaa.

 

Juha Vuori

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

kuntavaaliehdokas (kok) 

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Kiitetäänkö vai moititaanko?



Valtuusto päättää aina kaupungin kuluvan vuoden tavoitteista ja resursoinnista, joilla virkakoneisto tekee työtään.  Näin on myös pysäköinninvalvonnan osalta.  Tämän ollessa näin, on vaikea ymmärtää, miksi näistä päättävä valtuutettu toistuvasti arvostelee pysäköinnin tarkastajia hyvin tehdystä työstä.
Liikennemerkit asetetaan katutilaan aina pohditusta syystä, esimerkiksi talven kunnossapidon, hälytysliikenteen kulun tai liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.  Liikennesäännöt ja liikenteenohjaus liikennemerkein on punnittua ja perusteltua järjestäytyneen yhteiskunnan toimintaa.  Tätä järjestelmää osana liikenteenvalvontaa valvoin virka-aikana osaltani minäkin.
Autoilija tekee liikenteessä ratkaisunsa itse, ja kantaa siitä vastuunsa.  Pysäköinninvalvonnalla osaltaan varmistetaan se, että me kaikki pelaamme liikenteessä pelisääntöjen mukaisesti ja liikennemerkeillä toteutetut tavoitteet saavutetaan.  Pysäköinninvalvonta tekee virhemaksupäätökset aina sääntöjen mukaisesti.  On vaikea ymmärtää, kuinka työnsä vastuullisesti tekevän pysäköinninvalvojan voi tässä nähdä yleisenä syntipukkina.  Sinänsä pysäköintiin varattuja paikkoja, pysäköinnin pituutta tai maksutapaa tulee jatkuvasti kehittää esimerkiksi kivijalkakauppaa tukevina, ei hankaloittavina ratkaisuna.
Sairaalan pysäköintilaitoksen myötä sairaalan asiakkaat löytävät helposti ja toivottavasti kustannuksiltaankin asiakasystävällisesti autonsa paikan uuden pysäköintilaitoksen tarjonnasta.  Vastaavasti tarjonnan kasvaessa voidaan kadunvarsilla tapahtuvaa pysäköintiä tarkastella esimerkiksi kivijalkakauppojen tarpeiden mukaisesti asiakaskiertoa ja – saavutettavuutta parantavana, lyhyempikestoisena asiakaspysäköintinä.  Varmasti tällaista kokonaistarkastelua sairaalan vaikutuspiirissä jo valmistellaan, ja siitä tekninen lautakunta pääsee päättämään.
 
Juha Vuori
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (kok)
 

Muutoksen tekijä, Mikkeli.



Maailmanlaajuinen kehitys kaupungistumisesta kiihtyy.  Skenaarioiden mukaan vuonna 2050 jo 80 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa.  Pohjola ja piskuinen Suomi seuraa perässä, tavalla tai toisella.  Kaupungistuminen tulee vääjäämättä muuttamaan monia asioista; rakentamisen investoinnit keskittyvät metropoli- ja maakuntakeskuskaupunkeihin, joukkoliikenne on nopeaa yhteysväliliikennettä kaupunkien välillä sekä koulut ja kunnalliset palvelut keskittyvät asukkaiden mukaisiin painopisteisiin kustannussyistä.  Digitaaliset palvelut ja asioiden saavutettavuus sähköisillä välineillä arkipäiväistyy ja vertailtavuus kaupunkien välillä yksinkertaistuu.  Tämänlainen kehitys on pienimuotoisemmin, mutta vääjäämättä edessä myös Mikkelissä.
Emme pidä, eikä pidäkään pitää kehityksen suunnasta, mutta analyyttisesti ajatellen ymmärrämme sen ja kuluttajina toimimme ymmärryksestä huolimatta niin, että kehitys kiihtyy.  Mikkelinkin tulee olla aktiivisena toimijana kehityksessä, eikä passiivisena historiallisen muutoksen jälkikäteisenä ylöskirjaajana.  Kaupungin tulee omilla toimillaan kiihdyttää Savilahden rakentamista aitona osana ruutukaavaa.  Kaupungilla on maaomaisuutta, jota itse kehitämme.  Isolla alueella on myös yksityisiä maanomistajia, joiden kanssa on löydettävä kumppanuusmallit, jolla voimme edetä kumppaneiden kanssa yhdessä edeten.  Kaupungin moottori ja kehitys tarvitsee kaiken mahdollisen energian.  Samalla sateliittiemme kehityksestä tulee huolehtia tai ainakin antaa sille reilu mahdollisuus.  Tulevaisuudessa joudumme tiivistämään toimintaamme, mutta iskemällä takaisin rohkeasti investoimalla strategisiin kärkiimme, kaupunki voi ja pärjää.
 
Juha Vuori
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, (kok)
 
 
 

Kalevankangas on strateginen nuoli kehityksessä




Erottuakseen kilpailijoista maakunnan keskuskaupunki  Mikkeli  tarvitsee menestystekijöitä ja rakentamisen projekteja, jotka luovat tunnettavuutta ja mittakaavassa erottuvat ympäristöstä.  Luonteensa mukaisesti, tulee maakuntaveturin kantaa, joskus investoinneiltaankin raskasta taloudellista taakkaa, että myös maakunta sen ympärillä voi hyvin ja menestyy.

Kaupunki on tehnyt jo keskeisimmät päätökset kalevankankaan liikunta- ja tapahtuma-alueen synnyttämiseksi.  Tällaisia olivat jäähallin rakentaminen liigakelpoiseksi ja viimeisimpänä osallistuminen Saimaa Stadiumin omistukseen.  Joitakin pienempiä investointipäätöksiä on vielä edessä, kuten raviradan kunnostaminen, tekolumilatu ja täysimittainen jalkapallohalli.  Kalevankankaan alueelle on näillä päätöksillä rakentumassa yksi Itä-Suomen vetovoimaisimmista liikunta- ja tapahtuma-alueista.  Tämä on ollut mahdollista vain rohkeiden ja huomiseen suuntaavien politikkojen päätöksillä.

On selvää, että kaupungin myönteinen pöhinä ja matkailusta leipänsä saavat yritykset työntekijöineen tarvitsevat runsaudellaan sykkivän tapahtuma-alustan, joka on nyt syntymässä.  Kaupunkilaisten liikuttaminen ja liikkuminen on asukkaan hyvinvoinnin ja pitkän laadukkaamman elämän turvaamiseksi ensiarvoista.  Usein tämän puolen unohdamme alueesta ja sen mahdollisuuksista esim. koko perheen yhtäaikaiselle, mutta tarpeiltaan erilaiselle liikuttamiselle puhuttaessa.  Ihan tavallinen kuntalainen tai kokonainen mikkeliläinen perhe saadaan liikkumaan nyt alueella aktiivisemmin.

Jotta, kaikki alueelle ja toimijoille asetetut tavoitteet saavutetaan, on suhteellisen hajanaista toimija- kenttää ja organisaatiota oleellisesti tiivistettävä.

 

Juha Vuori

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (kok)